Sisu Auton historia

1930-luku

• 1931:
  Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistetään, syntyy O/Y Suomen Autoteollisuus A/B.
  Yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27.
  Autojen suunnittelu alkaa, sisäisenä työnimenä alusta alkaen "Sisu".
  Komponenttitoimittajaksi valitaan AB Volvo.
• 1932:
  Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi "Sisu" vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi.
  Ensimmäiset 9 autoa - 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa - valmistuvat kesän ja syksyn aikana.
  Tuotantoperiaatteena jo tuolloin oli "tehtaalta suoraan ajoon", mikäli asiakas niin halusi.
  Yhtiön varsinainen voimahahmo, insinööri Tor Nessling, nimitetään toimitusjohtajaksi huhtikuussa ja saa vapaat kädet kehittää yritystä.
• 1933:
  Kotimaisten komponenttien käyttöä päätetään lisätä, syntyy lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa.
  Autojen sarjatuotanto alkaa helmikuussa.
• 1935:
  Ensimmäinen Sisu-teliauto (vetotavaltaan 6x2) valmistuu.
• 1934:
  Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat.
  Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan.
  Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin.
• 1935:
  Rautatiekaluston valmistus alkaa VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla.
  Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan tuotannosta.
• 1936:
  Vienti käynnistyy, ensimmäisenä toimitetaan yksi kuorma-auton alusta Viroon.
• 1937:
  Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistuu, moottorina amerikkalainen Hercules-diesel.
  Kokonaisten linja-autojen toimitus Latviaan alkaa.
  Rakennetaan sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitettu panssariauto.
  Yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.
• 1938:
  Raitiovaunujen sarjavalmistus alkaa.
  Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina paikallisesti kokoonpantaviksi, myös kokonaisia linja-autoja viedään Baltian maihin.
• 1939:
  Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön.
  Käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät.
  Oma vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

1940-luku

• 1940:
  Oma moottorituotanto amerikkalaisen Hercules-yhtiön myöntämällä lisenssillä alkaa, tuotannossa 4- ja 6-sylinterisiä bensiinikäyttöisiä auto-, meri- ja teollisuusmoottoreita.
• 1941:
  Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt alulle.
  Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.
• 1943:
  Yhteissisu Oy perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset.
  Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja.
  Valtio tilaa 7000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.
• 1944:
  Osa Fleminginkadun toiminnoista evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa.
• 1945:
  Sotakorvaustuotteiden (mm. 2 000 moottoria) valmistus Neuvostoliittoon alkaa jatkuen vuoteen 1952.
• 1946:
  Linja-autokorien, raitiovaunujen ja rautatiekaluston tuotanto siirtyy Karjaalle.
  Autokorien ja raitiovaunujen tuotemerkiksi tulee Karia.
  1000:s Sisu-automoottori valmistuu.
  Solmitaan tuontisopimus Rolls-Royce -henkilöautoista.
• 1948:
  Yhteissisu Oy puretaan, toimintaa jatkamaan perustetaan Vanajan Autotehdas Oy, kuntaliitoksen myötä uudeksi kotipaikaksi tulee Hämeenlinnan kaupunki.
  Ensimmäinen Vanaja-merkkinen auto valmistuu Hämeenlinnan tehtaalta.
  Bentley- ja Rover-henkilöautojen sekä Land-Rover-maastoautojen tuonti alkaa.
  Brittiläisten Leyland-dieselmoottoreiden sarjakäyttö Sisuissa alkaa syrjäyttäen asteittain saksalaiset Henschel-dieselit.
• 1948:
  Aloitetaan amerikkalaiseen Anthony-nostimeen perustuvien mekaanisten takalaitanostimien valmistus.
• 1949:
  Ryhdytään panostamaan "tehtaalta suoraan ajoon" tarkoitettujen Sisu-autojen valmistukseen (avolava ja takalaitanostin).

1950-luku

• 1950:
  Kuorma-autojen tuotantoa aletaan mallikohtaisesti asteittain siirtää Karjaalle.
• 1951:
  Kootaan Fleminginkadun tehtaassa Suomen markkinoille 96 yksilön sarja hollantilaisia DAF-kuorma-autoja.
  Varustellaan sarja brittiläisiä Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille.
  Aloitetaan viisi vuotta kestänyt ranskalaisten Continental-telatraktoreiden maahantuonti.
• 1953:
  Raskaat kuorma-automallit saavat mallistonimen Jyry-Sisu.
• 1954:
  Sotakauden keskeyttämä rautatiekaluston valmistus jatkuu Karjaalla.
  Kuuluisa ratatyöauto "Punatulkku" esitellään.
  Maantieliikenteeseen tarkoitettujen puoli- ja täysperävaunujen valmistus alkaa.
• 1955:
  Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti.
  Esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu.
  Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu.
  Rolls-Royce -dieselmoottorit otetaan käyttöön eräissä automalleissa.
  Varustellaan uusi sarja Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille, edellisen sarjan kanssa autojen määräksi tulee 105 yksilöä.
  Leyland-merkkisten linja- ja kuorma-autojen maahantuonti ja myynti alkaa.
  Sisu-Uutisten julkaiseminen aloitetaan uudelleen.
• 1956:
  Keskiraskaat linja-autoalustat saavat mallistonimen Ilves-Sisu.
  Kootaan 10 kappaleen sarja DKW-pakettiautoja Suomen markkinoille nimellä Donau-Sisu.
• 1957:
  Uusi pääkonttori- ja tehdasrakennus valmistuu Fleminginkadulle.
• 1958:
  Insinööri Ilmari Louhio avustajineen kehittää Sisu-nestemoottorin, jota sovelletaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin, niin liikkuvassa kuin kiinteässä kalustossa.
  Valmistetaan sarja betoninkuljetusautoja periaatteella tehtaalta suoraan ajoon.
  Autokorituotanto (linja- ja myymäläautot) omille ja muunmerkkisille alustoille Karjaalla päättyy.
• 1959:
  O/Y Karia A/B:n eli Sisun oma raitiovaunuvalmistus päättyy.

1960-luku

• 1960:
  O/Y Karia A/B fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.
  Esitellään karkeatekoinen, lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettu keskiraskas kuorma-automallisto Kärppä-Sisu.
  Laajamittainen vienti Etelä-Amerikkaan alkaa, aluksi 33 Kontio-Sisua Kolumbiaan; kaikkiaan sinne vietiin yli 1200 Sisua.
• 1961:
  Karjaan uusi kokoonpanohalli (150000 m²) ja liukuhihna (100 m) otetaan käyttöön.
  Pohjoismaiden suurin auto, Sisu K-50SS, valmistuu ja luovutetaan Kemijoki Oy:lle.
  Aloitetaan kaksi vuotta kestänyt Steyr-Puch -henkilöautojen maahantuonti.
• 1962:
  Sisu KB-112 on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo.
  Aloitetaan vuoteen 1975 kestänyt Triumph-autojen maahantuonti.
• 1963:
  Pien- ja teollisuusvetureiden valmistus Karjaalla alkaa, jatkuen vuoteen 1970.
• 1964:
  Leyland Motor Corporation Ltd.:stä tulee Sisun vähemmistöosakas.
  Esitellään nimellä "Proto" tunnetuksi tuleva maastokuorma-auto KB-45, jota vuoteen 1982 mennessä valmistetaan eri malliversioina (KB-/A-/AH-45) yli 500 yksilön verran.
  Ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana Sisu kokeilee kuorma-autojen paripyörien korvaamista erikoisleveillä taka-akselin yksittäisrenkailla.
  Valmistetaan VR:lle vuoteen 1965 mennessä 100 hydraulisella kippilaitteella varustettua rautatievaunua.
• 1965:
  Ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana Euroopassa Sisu ottaa käyttöön lujitemuoviset konepeitot ja etulokasuojat nokkamallisissa autoissa.
  Karjaalla alkanutta maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistusta ryhdytään siirtämään Hämeenlinnaan.
  Kolumbian Bogotaan perustetaan Sisu-autojen tuontia, myyntiä ja huoltoa varten tytäryhtiö Sisu de Colombia Limitada, lyhyesti Sidecol.
• 1966:
  Cummins-dieselmoottoreiden käyttö Sisu-autoissa ja ratatyövaunuissa alkaa, aluksi V8-versioina.
  Kotimainen Valmet-diesel lisätään moottorivalikoimaan, aluksi 4-sylinterisenä Kontio-Sisuihin.
  Sisu perustaa oman, kuorma- ja linja-autoasentajan ammattiin valmentavan ammattikoulun.
• 1967:
  Esitellään yhdessä Autokori Oy:n kanssa edistyksellinen Sisu-Panther -turistibussi ja siitä johdettuna kaupunkibussin alusta.
  Harkitaan kokonpanotehtaan perustamista Kolumbiaan, maan epävakaa poliittinen tilanne johtaa hankkeesta luopumiseen.
• 1968:
  Vanajan Autotehdas Oy fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin.
  Vanaja aloittaa nosturialustojen valmistuksen.
  Valtio tulee Sisun osakkeenomistajaksi 17,2 % osuudella.
• 1969:
  Kuuluisa M-sarja eli bulldog-mallinen Jyry-Sisu esitellään.
  Nokalliset Vanajat saavat Jyry-Sisun ohjaamon, bulldog-malliset jo edellisenä vuonna brittiläisen Ergomatic-ohjaamon
  Legendaaristen Vetomestareiden eli terminaalitraktoreiden valmistus alkaa Karjaalla, mutta siirretään pian Hämeenlinnaan.

1970-luku

• 1970:
  Tor Nessling jättää Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät.
• 1971:
  Toimitusjohtajaksi nimitetään diplomi-insinööri Eric Gillberg.
  Perinteikäs, vuonna 1929 perustettu maahantuontiyhtiö Oy Voimavaunu Ab sulautetaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin, jonka seurauksena lukuisten brittiläisten ajoneuvomerkkien edustus siirtyi Sisu-organisaatiolle.
  Viimeiset Vanaja-merkkiset ajoneuvot valmistuvat, yhteensä valmistui 7140 yksilöä.
  Sisu jatkaa Vanajan aloittaman nosturialustojen valmistuksen.
  Laajentuneen Leyland-yhteistyön myötä käytännössä kaikki British Leyland -konsernin valmistamat ajoneuvot ja työkoneet liitetään asteittain Sisun maahantuontiohjelmaan.
• 1973:
  Sisu-nestemoottoreiden tuotanto siirretään Nesco Oy:lle, jonka omistavat Sisu (40 %), Multilift Oy (40 %) ja kehitysyhtiö Sponsor Oy (20 %). Sisu myy sittemmin osuutensa Partekille tämän ostaessa Multiliftin vuonna 1977.
• 1974:
  Solmitaan valtion kanssa esisopimus Tor Nesslingin eri tahoille testamenttaamien osakkaiden siirtämisestä valtion omistukseen.
  Aloitetaan yhteistyössä Lahden Autokori Oy:n kanssa alumiinikoristen bussien vienti Sveitsiin, myös pelkkiä alustoja viedään sikäläisille koritehtaille.
  Sisu-Uutiset -lehdestä tulee Sisu-Viesti, sittemmin Sisuviesti.
• 1975:
  Valtio lunastaa eri tahoilta osakkeita, jota oikeuttavat 50 % kokonaisomistukseen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa tytäryhtiöineen.
• 1976:
  Solmitaan ns. kolmikantasopimus, jolla Sisun omistajiksi valtion (78 %) ja pienosakkaiden lisäksi tulevat British Leyland International Ltd ja Saab-Scania AB, kumpikin 10 % osuudella.
• 1977:
  Esitellään sekä linja- että kuorma-autokäyttöön soveltuva nokaton SB-127 -sarjan alusta, joka saa nimekseen Moni-Sisu.
  Valmet-moottorisille Kontio-Sisuille annetaan mallistonimeksi Karhu-Sisu.
  Lujitemuovisten komponenttien valmistusta aletaan siirtää Mäntyharjulle.
• 1979:
  Kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd.:lle.
  Mäntyharjun muovitehdas, sittemmin Sisun ja Neste Oy:n 60/40-periaatteella omistama Sinex Oy, otetaan kokonaisuudessaan käyttöön huhtikuussa.
  Toimitetaan Huippuvuorille Wiima-korilla varustettu, 4x4-vetoiselle Karhu-Sisu -alustalle rakennettu arktisten olosuhteiden linja-auto.

1980-luku

• 1980:
  Myöhemmin monin tavoin palkittu S-sarja tulee markkinoille, ensimmäisenä malli SK 150.
  Panssari-Sisun eli Pasi-miehistönkuljetusvaunun prototyyppi XA 180 valmistuu.
  Maasto-Sisun eli Masi-sotilaskuorma-auton prototyyppi SA 150 valmistuu.
  Aloitetaan Hämeenlinnan tehtaalla neljä vuotta kestänyt Sisu-nostotelien asennus muunmerkkisiin kuorma-autoihin.
  Lujitemuoviosien toimitus Scania-kuorma-autoihin (T-sarja) alkaa.
• 1981:
  Oy Suomen Autoteollisuus Ab täyttää 50 vuotta.
  Uudeksi nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab.
  Helge Nygénin kirjoittama 50-vuotishistoriateos "Sisu Suomen ja maailman teillä" julkaistaan
  Valmistetaan 50 yksilön sarja erikoisvarusteltuja M-162 ja R-142 -sarjojen juhlamalleja, joista 15 ensimmäistä luovutetaan tilaajilleen yhtiön 50-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla.
  S-sarja täydentyy syksyllä nokallisella SR-mallistolla ja nokattomalla SM-mallistolla.
  Hämeenlinnasta valmistuu 10000:s tehtaassa tuotettu ajoneuvo, joka on Vetomestari.
  Nosturialustojen valmistus päättyy, Lokomo Oy:lle tehtiin yhteensä 542 alustaa eri kokoluokissa.
• 1982:
  BLMC-tuotteiden (Leyland) tuonti ja myynti lopetetaan.
  Iveco-hyötyajoneuvojen maahantuonti alkaa (loppuakseen vuonna 1988).
• 1983:
  Nokallinen Sisu SR -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.
• 1984:
  Jorma S. Jerkku nimitetään toimitusjohtajaksi, hän hoitaa tehtävää helmikuuhun 1993.
  Bulldog-mallinen Sisu SM -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.
  Luovutetaan asiakkaalle 40000:s Sisu-merkkinen auto, ostajana kuljetusliike Teuvo Saarinen Ky.
• 1985:
  Sisun oma akselistotuotanto siirretään Fleminginkadulta Hämeenlinnaan.
  NA-sarjan Nasu-telakuorma-autojen valmistus Hämeenlinnassa alkaa.
  Sisu liittyy kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitetaan Euroopan mestaruudet vuosina 1991, 1992 ja 1993.
  Viimeinen Kontio-/Karhu-Sisu -perheeseen kuulunut yksilö valmistuu ja luovutetaan asiakkaalle joulukuussa.
• 1986:
  Sisu saatiin kulkemaan viinalla; VTT suoritti kokeita etanolikäyttöön sovelletulla Valmet-moottorisella Karhu-Sisulla.
• 1987:
  Texasiin perustetaan Vetomestareita valmistava tehdas, tuotemerkkeinä aluksi Sisu, sitten Sisu-Magnum ja loppuvaiheessa Magnum.
• 1988:
  Sisun ja samalla Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto luovutetaan Kuljetusliike Honkanen Oy:lle.
• 1989:
  Viimeiset Sisu-merkkiset linja-autot valmistetaan ja toimitetaan Viipuriin.

1990-luku

• 1991:
  Oy Sisu Auto Ab täyttää 60 vuotta.
  Juha Pärssisen kokoama 60-vuotisjuhlakirja "Kaikki pyörät pyörimään - 60 tositarinaa suomalaisesta Sisusta" julkaistaan.
  Sisu Terminal Systems -liiketoimintaryhmä perustetaan vastaamaan Vetomestareiden ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista.
  Ostetaan ruotsalaiselta Bollnäs-yhtiöltä osa sen terminaalitraktoreiden valmistukseen liittyvistä liiketoiminnoista.
• 1992:
  Esitellään nestekaasukäyttöiset SK 181 -sarjan kuorma-autot erilaisiin kunnallisteknisiin kuljetustehtäviin.
• 1993:
  Yhtiön uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Heikki Luostarinen nimitetään toimitusjohtajaksi.
  Ostetaan vakavin kilpailija terminaalitraktorimarkkinoilla, USA:n Kansasissa toimiva Ottawa Truck Corporation.
• 1994:
  Christer Granskog nimitetään toimitusjohtajaksi, ollen viimeinen tässä tehtävässä "vanhassa" Oy Sisu-Auto Ab:ssa.
  Oy Sisu-Auto Ab ostaa toukokuussa Valmet Oy:ltä siirto- ja metsäkoneiden sekä traktoreiden ja moottoreiden tuotannon, syntyy uusi konserni, jonka hallintoyhtiöksi perustetaan Oy Sisu Ab.
  Kuorma-autotuotannosta vastaamaan perustetaan "uusi" Oy Sisu Auto Ab.
  Sisu Auto lunastaa Neste Oy:n osuuden Sinex Oy:stä ja myy tehtaan yksityisomistukseen.
• 1995:
  Håkan Lindberg on "uuden" Oy Sisu Auto Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja hoitaen virkaa vuoden 1994 marraskuusta vuoden 1995 helmikuuhun, jonka jälkeen tehtävään nimitetään Pekka E. Ojanen.
  Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostetaan tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy.
  Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta eli Masi-, Misu- Nasu-, Pasi-, Rasi- ja Raisu-ajoneuvojen valmistuksesta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään ja saa nimekseen Sisu Defence Oy.
  Sisun omalla ohjaamolla varustettu ensimmäisen sukupolven E-sarja esitellään marraskuussa.
• 1996:
  Esitellään superjäreä Supra-mallisto, ensimmäinen yksilö toimitetaan Maanrakennus Alamäki Oy:lle; tuotanto siirretään sittemmin Sandvik-yhtymän omistamalle Tamrockille.
  Sisu-konsernissa materiaalinkäsittelylaitteista vastannut Sisu Terminal Systems Oy siirtää Vetomestareiden Suomen tuotannon Hämeenlinnasta Tampereelle Valmetin entiseen siirtokonetehtaaseen.
  Sisun nimissä on sitä ennen valmistunut yhteensä 2600 Vetomestaria.
  Sisu Defence Oy myydään valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitetään siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles Oy.
• 1997:
  Sisu-konserni ja Partek-konserni yhdistyvät.
  Valmet-traktoritehtaasta tulee Sisu Traktorit Oy ja pian sen jälkeen Valtra Oy.
  Valmet-moottoritehtaasta tulee Sisu Diesel Oy.
  Oy Sisu Auto Ab ja ranskalainen Renault V.I. perustavat 50/50-periaatteella RS Hansa Auto Oy:n markkinoimaan Sisu- ja Renault-hyötyajoneuvoja Suomessa, Baltiassa ja muilla lähialueilla.
  Sisun ja RVI:n välillä solmitaan laaja sopimus osatoimituksista ja vientitoiminnasta.
  Sisun oma ohjaamotuotanto päättyy.
  Renault-perustaisella ohjaamolla varustettu toisen sukupolven E-sarja esitellään toukokuussa.
  Mack-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.
  Oy Sisu Auto Ab aloittaa uudelleen maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistuksen, syntyy Renault-ohjaamolla varustettu HMTV-sarja.
• 1999:
  Partek myy Sisu Akselit Oy:n sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle, syntyy Sisu Axles Inc. Oy, sekä Sisu Diesel Oy:n ja Valtra Oy:n amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle.
  Tuhannes Renault-ohjaamolla varustettu Sisu valmistuu marraskuussa; asiakkaana Östermans Alltrans.

2000-luku

• 2000:
  Ensimmäinen 2000-luvulla valmistunut Sisu luovutetaan tammikuussa Kuljetus Ri-Ni Ay:lle.
• 2001:
  EU:n kilpailulainsäädännön johdosta Sisu Auto lunastaa tammikuussa RVI:n osuuden RS Hansa Autosta.
  RS Hansa Auto Oy:n toiminnot sulautetaan Oy Sisu Auto Ab:iin.
  Oy Sisu Auto Ab aloittaa Renault-hyötyajoneuvojen maahantuonnin.
  Tampereella, Sisun 70-vuotisjuhlien yhteydessä, luovutetaan 50000:s Sisu-merkkinen auto, asiakkaana Trukkipalvelu Jukka Turja Oy.
  Nils Hagman tulee Sisu Auton toimitusjohtajaksi toukokuussa.
  Renault-dieselit (ns. konsernimoottorit) tulevat uudeksi moottorivaihtoehdoksi.
• 2002:
  Caterpillar-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.
  2000:s Renault-ohjaamoinen Sisu luovutetaan huhtikuussa Kuljetusliike Sampo Prosille.
  Kone Oyj ostaa Partek-konsernin ja sen omistuksessa vielä olleet osat Sisu-konsernista.
• 2003:
  Esitellään lentokenttäkäyttöön tarkoitettu suurtehopaloauto E18T 6x6, valmistus yhteistyössä Conlog Oy:n ja Veljekset Kulmala Oy:n kanssa.
  Kone Oyj lopettaa asteittain Sisu-tuotemerkin käytön eri tehtaissaan valmistamissaan materiaalinkäsittelykoneissa ja ottaa niissä käyttöön yritysostojen kautta haltuunsa saaman tuotenimen Kalmar.
• 2004:
  Suomalainen sijoittajaryhmä perustaa maaliskuussa Suomen Autoteollisuus Oy:n, joka ostaa Oy Sisu Auto Ab:n koko osakekannan Kone Oyj:ltä.
  Omista Baltian toiminnoista luovutaan.
  3000:s Renault-ohjaamolla varustettu Sisu luovutetaan syyskuussa Kuljetusliike V. Lehtinen Oy:lle.
  Sisu Auto panostaa tehtaalta suoraan ajoon soveltuvien kuorma-autojen valmistukseen; käyttökohteina erityisesti raakapuun ja maa-ainesten kuljetukset.
  Sisun oma vientitoiminta lähtee vahvaan nousuun, mm. Sveitsiin ryhdytään viemään 5-akselisia tehdasvalmiita kippiautoja.
• 2005:
  Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Teppo Raitis aloittaa vuoden alussa myös Sisu Auton toimitusjohtajana.
  Sisu julkistaa vuoden lopulla uudet C500, R500 ja C600 -mallit.
  Perustetaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.
• 2006:
  Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 75 vuotta.
  Olli Blombergin kirjoittama 75-vuotishistoriateos "Suomalaista Sisua vuodesta 1931 - Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi" julkaistaan.
  Sisu esittelee käyttötehtävien mukaan nimetyn uuden mallistoperheen, johon kuuluvat sovellukset Crane, Rock, Roll, Timber ja Works.
  Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään; syntyy "uusi" Sisu Defence Oy, jonka tuotannossa ovat panssaroidulla ohjaamolla ja miinasuojatulla alustalla varustetut mallit E7T 4x4, E13T 6x6 ja 8x8, E15T 10x10 sekä Renault-ohjaamolla varustetut mallit E11T 6x6 ja 8x8.
• 2007:
  Renault-hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustetaan tytäryhtiö LT Finland Oy.
  Huolto- ja jälkimarkkinointitoiminnot myydään Veho Group Oy Ab:lle.