Kirjoittaja Aihe: Autojen rekisterikilvet ja syyt vaihtaa kilpinumero 1960-luvulla.  (Luettu 41912 kertaa)

Jyrki H

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 172
http://yhdistykset.ekarjala.fi/sinkko/valokuvat/chevrolet46.htm Tässä olisi kuva sellaisesta Chervoletistä tukkikuormassa :)

Riihimäeltä Pekka Ikävalkollahan on samanlainen Chervolet hienossa kunnossa yhä tänä päivänäkin.Kuvassa olevassa Fargossa on muuten sellaiset peltipohjaiset siirtokilvet joita aiemmassa kommentissani mainitsen.Sen Dieselmoottoriksi veikkaan Perkins.Olikos näitä Fargoja Leylandin moottorilla ollenkaan ? Täällähän ne niitä jälki Dieselöi.Fordson Sussexeja oli ns.kolmiakselisena täällä suomessa,ja naapurikunnassa Hattulassa on sellainen ollut eräällä autoilijallakin,eli T.S.n tarkoittamalla kahdella taka-akselilla ja varmaankin on olleet huonoja jarruistaan kun ovat Englantilaisia ollet Petterin tavoin.
« Viimeksi muokattu: 14.03.13 - klo:13:50 kirjoittanut Jyrki H »

PPo

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 15
Ford voi olla englannin FORD ns SUSSEX....Vaikka oli 6 jarrurumpuakin teli autossa,kantavuus jotain paritonnia vaan?,
....
Riihimäellä on entisöity paloauto  jossa on toi nokkaMulla on 1950-L Palomieslehtäi joissa vielä kaupattiin noita paloauton alustoiksi!.
....
CHEVROLET lienee 40-47 välistä korimallien ennen LOADMASTER 1948 uutta hyttiä?

FORD oli entinen Shellin säiliöauto, jolla oli kuskattu bensaa jne. Auto ostettiin käytettynä Shelliltä ja muutettiin palokunnan säiliöautoksi vuonna 1951. Säiliöön mahtui vettä 2350 litraa, lienee aika kantavuuden rajalla, jollei jopa yli (yksiakselinen auto). Moottori oli 85 hevosvoimainen V/8 (nro 18-3187948), auttaakohan tämä tieto mitään?

Chevrolet taas on vuonna 1953 Shell:iltä käytettynä ostettu kuorma-auto. Auto oli mallia DEA-300.891/14 PVN-15158 ja sen vuosimalli oli 1946.

Kummankin auton kantavuus jne tiedot olisi mukava lisä, jos joku niitä tietää.


« Viimeksi muokattu: 14.03.13 - klo:15:01 kirjoittanut PPo »

Jasa

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 154
Hämeenlinassahan on vieläkin  sellainen 3 akselinen Sussex ,muistaakseni jonkun  vpk: entinen .

PPo

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 15
Sen Dieselmoottoriksi veikkaan Perkins.Olikos näitä Fargoja Leylandin moottorilla ollenkaan ?


Kuvan Fargossa oli Cryslerin bensa V8, muistaakseni 5,3 litrainen (315 cid?). Paloautoina ei vielä 60-luvulla käytetty diesel moottoreita, niihin kun ei luotettu. Bensakone lähti käyntiin aina. Palokunnat käyttivät bensakoneita vielä 70-luvun alussa hankituissa kuorma-autoissa.

Tuon mallisia Fargoja (Bernerin maahantuoma) ei kai hirveästi ollut muina kuin paloautoina. 70-luvun alussa tuotiin uudempaa mallia, ja niitä dieselöitiin suomessa. Koneista en tiedä, mutta joissakin autoissa taidettiin käyttää jopa Valmetin koneita?

T.S.

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 746
Faija meni autohommiin 1946 oli kaupassa 1935 FARGO  7,00-20" renkailla oli sen laillinen kantavuus ollut luultavasti 2200kgSite oli ollut GMC 6wd jonka renkaita oli vielä 1960-L nurkissa ja muistelen että ne olis ollut myös 7,00-20" mutta se oli jo "kymppipyörä".Si minkä minä muistan 1955 AUSTIN 8,25-20" renkailla luki kantavuutena 4850kg  kippilavallisessa autossa.Yleisön pyynnöstä huolimatta kerron taas!.Kun kauppaan ostettiin ekaa BEDFORDia ja isompi malli LELULAND koneella ja EATON perällä 8TN akselipainolla olis GM perällä voittanut 400kg lisää kantavuutta kysyivät isältä kumpi ostetaan?."Se ei 400kg auta kun ylikuormaa on apulanta ja sementtipäivänä tonneja,ostakaa hhalvempi!".Siinä EATON perällisessä olis ollut jarrut!,takana huomattavasti paremmat kai?.Riesana olis ollut taasvaakakupissa 131HV  LELULAND o.370 moottori!
« Viimeksi muokattu: 14.03.13 - klo:16:46 kirjoittanut T.S. »
Eiköhän tää ollu tässä?

Jyrki H

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 172

Kuvan Fargossa oli Cryslerin bensa V8, muistaakseni 5,3 litrainen (315 cid?). Paloautoina ei vielä 60-luvulla käytetty diesel moottoreita, niihin kun ei luotettu. Bensakone lähti käyntiin aina. Palokunnat käyttivät bensakoneita vielä 70-luvun alussa hankituissa kuorma-autoissa.

Tuon mallisia Fargoja (Bernerin maahantuoma) ei kai hirveästi ollut muina kuin paloautoina. 70-luvun alussa tuotiin uudempaa mallia, ja niitä dieselöitiin suomessa. Koneista en tiedä, mutta joissakin autoissa taidettiin käyttää jopa Valmetin koneita?

Kyllä Dieselmoottori oli jo luotettavan maineessa 60-luvulla.Mutta olivat vielä hiukan laiskoja kulkemaan ja kiihtymään joten sen tähden vielä silloin oli Bensiinimoottoriset yleisiä paloautoissa.Palokunnat käyttivät varmaankin bensamoottoreita jos vielä 60-luvulla jollain autonvalmistajalla oli sellaisia tarjolla ja ne autot olivat ns.hyökkäysautoja joilla täyty ehtiä ensinmäisenä palopaikalle.Hämeenlinnan palokunta hankki Vanaja alustaisen säiliöauton vuonna-70 ja se oli uusi auto hankittaessa.Siitä lähti hämeenlinnan paloauto kalusto Dieselkauteen ja hyökkäysautoina tuli sitten 70-luvulla Kontio-Sisuja ja myöhemmin jopa Karhu-Sisuja.Kuvan Fargo on juuri sitä mitä tarkoitan,että on bensamoottorinen todennäköisesti juuri mainitsemallani syyllä hankittu

Tuon mallisia Fargoja,Dodgeja,ja jopa De Sotoja toi maahan juuri Pponkin manitsema Berner.Kyllä niitä oli paljonkin,mm Hyrylän hävittäjissä,ja KTK-asemilla niitä näkyi,ja vuorenvarmasti ne oli lähes kaikki diesel moottorisia varmaankin.Ei kai enään 60-luvulla Bensakoneella ajettu soraa urakalla esim.Perkins kaiketi oli yleisin dieselmoottori niissä,voi olla että joissain jopa Leylandikin.Valmetin Dieselmoottoria oli ainakin niissä VR-karmean näköisissä jakari Fargoissa :) :) Perkins se kai oli yleisin niissäkin.Valmettiahan ne asensivat Dodgeihin jota Scan auto toi hetken maahan joskus

T.S.

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 746
Muistelisin kuulleeni Bernerin menettäneen DODGE edustuksen D-Autolle,niin tilasi kuorma-autot tehtaalta kuolleelle henkilöautomerkille DeSOTO.Kyllä dieselkin olis käymäänlähtenyt kun vesisäiliöntakia jo oli pidettävä lämpimässä tallissa!.Mutta bensa alustat oli huomattavasti halvempikin.
« Viimeksi muokattu: 15.03.13 - klo:10:27 kirjoittanut T.S. »
Eiköhän tää ollu tässä?

Jyrki H

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 172
Muistelisin kuulleeni Bernerin menettäneen DODGE edustuksen D-Autolle,niin tilasi kuorma-autot tehtaalta kuolleelle henkilöautomerkille DeSOTO.Kyllä dieselkin olis käymäänlähtenyt kun vesisäiliöntakia jo oli pidettävä lämpimässä tallissa!.Mutta bensa alustat oli huomattavasti halvempikin.

Dieselmoottoreiden käymään lähtöä ei varmaankaan kukaan epäilytkään.Mutta kun muistaa mitä Dieselmoottorit olivat kiihtyvyydeltään 60-luvulla niin varmaankin oli yksi syy siihen että palokunnat hankkivat Bensiinimoottorisia autoja,jotka olivat yleisimmin Ford F 600. Halvempia hankinnaltaan olivat kyllä ja lämpöisessä tallissa aina autot olivat keikkojen välit.Tuossa aiemmin kommentissani mainitsin tuon Hämeenlinna palolaitoksen Vanajan jonka uutena hankkivat ja oli ylpeys palokunnalla mm tuon 10500 lt vetävän säiliönsä tähden niin sitä ainakin alkuun pidetiin lohkolämmityksessä tallissakin :) :) Epäilivät vielä tuolloin ettei diesel lähde tallin lämmöstäkään käymään ilman lohkolämmitystä :) :)

Jasa

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 154
Aika usein vieläkin pitävät autoja joissa on nokkapumput joka tuossa Vanajassakin oli jonkin aikaa kunnes muutettiin n.s keskipumpuksi  lohkolämmityksessä koska auton moottorin jäähdystysjärjestelmä on yhteydessä nokkapumpun kanssa eli pumpun kautta kierrätetään jäähdytysnestettä ja siten saadaan jäätymisherkkä nokka   pumppu pysymään suht lämpimänä myös pakkasilla ,eli  autoa käynistettäessä n.s lämmin neste lähtee kiertoon samantien ,aikaa kun ei ole noiden "pikipannujen " kurnuttamiseen lämpimäksi.,myös mahdollisten paine ilmavuotojen johdosta ainakin  vanhemmat autot on kytkettynä ulkopuoliseen paineilmajärjestelmään tallissa seistessään.
« Viimeksi muokattu: 15.03.13 - klo:21:08 kirjoittanut Jasa »

Jyrki H

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 172
Ai tuon takia pitävät lämpöisessä tallissakin lohkossa vai ?

Jasa

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 154
Niinpä. Jos tallissa on n  +20 astetta lämmintä ja autolla lähdetään ulos pakkaseen ja pumpussa sisäsllä raaka vesi niin ei se n.s +20 asteinen jäähdystysneste  kykene sitä raakaa vettä sulana pitämään siihen asti kun tuollainen esim reilu 11 litrainen moottori ennättää lämpiämään ja kun nuo pumppujen rungot on valua niin sitä suuremmalla syyllä niiden läpi täytyy kiertää mahdollisimman lämmin neste heti kun  auto on ulkona pakkasessa. Se että pitävät niitä myös kesällä lohkossa on varmaan syynä se että jokainen lähtö noilla paloautoilla on samanlainen vuoden aikaan katsomatta jolloin montaa eri liikkeelle lähtö  systeemiä ei mahdollista käyttää  . Tuo lohkolämmitys asia tuli mulle selville silloin kun tuosta omasta sisustani noita jäähdysneste letkuja nokasta poistin ja sitä asiaa tiedustelin että mitä h...lvetin letkuja olette tuonne auton nokkaan vetäneet.
« Viimeksi muokattu: 15.03.13 - klo:22:06 kirjoittanut Jasa »

T.S.

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 746
Yhdessä paloautossa ei voi sulkea lämmityslaitetta nokkapumpun kierron takia,kesällä tarkenee aika hyvin!.Monet vanhat savutti kylmänä voimakkaasti ja katselin kun peruuttelivat VANAJAA Palokunnankadun tallista yleiselle tielle jos olis savuttanut ei näkis paljoa mitään!.Lämmitys voi auttaa siihenkin?PS täytyyt todeta että Vanaja peruutettiin talliin ja lähtö oli eteenpäin.Isällä töissä autot oli mitä oli halpiskalustoa mutta sai lämpimästä tallista lähteä kai jo 40-L lopusta.Viimeisin oli jo paha peruuttaa vanhanajan talliin,oli jo leveä.Toinen kuskinpuolen peili piti kääntää sisään ja katsoa että apumiehenpeili meni karmista ohi ehjänä.Kun Lammin päiväkoti oli rakenneetu kaupalta ostetulle tontille,viimeisenä tallina on Lammin vanha paloasema kirkonvieressä.Sekin oli jo ahdas,kerran ajoin yhden keikan sieltä vielä 1977.Siinä oli riesana pihassa olevat isot koivut.Kuitenkin se tais UkkoPetteri olla nokka edellä siellä?
« Viimeksi muokattu: 16.03.13 - klo:11:38 kirjoittanut T.S. »
Eiköhän tää ollu tässä?

Jasa

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 154
Tuo palokunnan Vanaja  on vielä sen aikakuden autoja joissa käytettiin n. s vesilämmittimiä joita myös letku lämmittimiksi jotkut kutsui .Tuollaisen vesilämmittimen teho oli sähkövastuksesta riippuen varsin tehokas eli tuollaisen reilun 11 litraisen  moottorin saa isolla vastuksella lämpiämään n + 60 asteiseksi eli on siellä AEC ollut melko lämmin käynnisttettäessä , myös tuo savutus ongelma niin kuin T.S sanoi on pois tuolla moottorin esilämmityksellä sekä eliminoitu mahdollisimman pieneksi tuo herkän nokkapumpun jäätyminen, toki niissä pumpuissa oli talvi aikaan huput päällä mutta kaiketi estivät lämmön karkaamisen pikemmiten kun pumpun jäätymisen. Tottahan se on että lähtee varmemmin tallistakin kun on lämmössä mutta ei ole se päällimmäisin syy miksi pitivät lämmitysjohtoa kiinni.
« Viimeksi muokattu: 15.03.13 - klo:23:00 kirjoittanut Jasa »

Jyrki H

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 172
Hyviä syitä on tullut tuohon palokunnan Vanajan lohkolämmityksessä pitämiseen kesät talvet.Palokunta kyllä luopui tuosta käytännöstä parin ensinmäisen talven jälkeen.

Jasa

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 154
Näin saattaa olla, en tiedä kun en sitä tuolla palokunnassa koskaan talvella käynyt katsomassa