Keikat
Ajankohtaista
Liity jäseneksi
Jäsenmaksu on 45 euroa vuodessa sekä kertaluontoinen liittymismaksu 17 euroa.
Veteraanikuorma-autoseura ry
eli VetKu
Veteraanikuorma-autoseura ry on valtakunnallinen, vuonna 1987 perustettu vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämistä, sekä näihin liittyvän perinteen ja historiatiedon tallentamista edistävä harrastajajärjestö. Tavoitteittensa toteuttamiseksi seura kerää ja tallentaa alaan liittyvää materiaalia, sekä tuottaa kuorma-autoperinnettä, ajoneuvojen entistämistä ja kuljetuskulttuuria käsitteleviä kirjallisia julkaisuja ja AV-tallenteita.
Näkyvintä toimintaa ovat kolme kertaa vuodessa järjestettävät, erittäin suositut matka-ajot eli keikat eri puolille Suomea. Veteraanikuorma-autoseuran jäsenmäärä on 1082 (31.12.2021), joista kannatusjäsenyrityksiä on 125. Seura on suurin 30:sta itsenäisestä jäsenseurasta. SAHK:n jäsenseuroissa on noin 7900 henkilöjäsentä.
Kuvagalleria
Vetkun kuvagalleria eli Kuvasto on mediapankki, johon kerätään yhdistyksen toimintaan liittyvää kuvamateriaalia
Kauppapaikka
Vetkun keskustelufoorumilta löytyy kauppapaikka tavaran myyjille ja ostajille. Verkkokaupasta voit tilata uusia kerhotuotteita.
Keskustelupalsta
Vetkun keskustelufoorumilla on tallessa jäsenistön nettikeskustelua vuosien varrelta. Osta/myy-palsta löytyy täältä.
Vaikka tämä pikkujuhta ei ryhmän kriteereitä taida täyttää, niin kerrottakoon kuitenkin, että museoajoneuvorekisterissä oleva 32 vuotta omistuksessani ollut VW Caddy on kohtalaisen harvinainen lajissaan, sillä viime syyskesän tilaston mukaan vastaavia Volkkareita oli käsitykseni mukaan museoajoneuvorekisterissä ainoastaan 12 kappaletta, joista yksi oli bensiinikäyttöinen ja kaikki muut pomminvarmalla 1,6 litran dieselkoneella varustettuja.
Niin paljon kun niitä joskus risteili tienpäällä ja vähän maastossakin hyötykäytössä koneurakoitsijoilla ja vastaavilla, niin aika on tehnyt Caddyjenkin kohdalla tehtävänsä... ... Katso lisääKatso vähemmän
6 CommentsKommentoi Facebookissa
Saispa,jostain,ostaa.
TV:sta tuttu👍. www.youtube.com/watch?v=y62aXgdP6EY
Tämäkin alkaa olla vähissä. Skoda pick up.
View more comments
Opel blitz , Varjosen puusepän liikkeen pihalla Nastolassa kuvasin v.1990 . Myyty Kärkölään joskus jälkeenpäin. ... Katso lisääKatso vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
6.8.2023 Forssa
Tasan sama väri oli joskus 69-70 lukujen vaihteessa Musiikki Fazerilla Helsingissä. Muutenkin samanlainen.
Helsingin Puhelinyhdistyksellä oli useita Blitzejä. 70-luvulla.
View more comments
Uusi Sisu totutusajossa tarroja saatavana , 0400682187 Mikko Haurinen. ... Katso lisääKatso vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
TVH malli?
Meillä se on alkuperäisenä Kontion takaikkunassa, liikenteeseen Valpurina, jos ei tuota lunta tule ihan kymmeniä senttejä.
Noita ennen pätkittiin,uusi sisu tosiajossa
... Katso lisääKatso vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Todella hieno kesäauto,nykyäänkin sähköautois käytetään pakettiauton renkaita isolla maavaralla
Tieliikenneasetuksessa säädettiin ainakin 40-luvun lopulla, että raskaissa autoissa piti olla tuulilasin alakulmassa pyöreä merkki osoittamassa auton käytön rajoituksia.
Keltainen merkki tarkoitti, että ajaminen oli sallittua vain kestopeitteisellä tiellä ja punainen merkki sitä, että muillakin valtateillä sai ajaa.
Oliko näillä merkeillä jotain kutsuma- tai haukkumanimiä? ... Katso lisääKatso vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Kuorma autoissa oli joskus pyöreä lätkä tuulilasissa merkki siitä että oli katsastettu ajoneuvo
Ei tuollaisia merkkejä Suomessa ole ollut.
Tampereella oli vihreä ”nälkäkilpi” rekkarin ympärillä jolla sai ajaa isommalla kuormalla kaupunkialueella poislukien Hämeenkatu.
View more comments
Nousevan auringon maasta ....Hino ... Katso lisääKatso vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Muistanko oikein, että Hinoa olisi tuotu Suomeen?
Peltikeulasta tuli pahvikeula…uusi Kontio-Sisu tuli markkinoille v.1968. Tuttu Leylandin kone pyöri nokalla, ja vaihtoehtoja oli kaksi eli vapaastihengittävä tai turboahdettu, joka tehokkaampana versiona tuli suosituksi. Käsittääkseni turbo Leylandia oli jo käytetty viimeisissä neljällä tassulla raapivissa peltikeula Kontioissa, vaan ei vielä takatuuppareissa.
Uusi Kontio-Sisu tehokkaammalla koneella oli kohtuullisen suosittu alkuvuosina, varsinkin kaksiakselisena versiona, vaan teliperäisten työkalujen lisääntyessä varsinkin soranajossa, se väistämättä jäi alitehoiseksi ja sitä myöten isoveljensä Jyryn kuin myös muiden telialustaisten, varsinkin ruotsalaiskaksikon, jalkoihin.
Kontion nimi vaihtui myöhempinä vuosina Karhuksi Valmetin koneella ja myöskin uudelleen elvytettynä nelivetona, vaan suosion vuodet olivat jo taaksejäänyttä elämää…muistelen että vain sotaväki isänmaallisena toimijana oli Karhu-Sisun yksi suurimmista hankkijoista ja käyttäjistä. ... Katso lisääKatso vähemmän
10 CommentsKommentoi Facebookissa
Vuoden -69 Kontiossa ilman turboa oli 150hv. Ero ei ollut kovin iso entiseen, mutta lisähepat kuitenkin tuntuivat selvästi.
Tuommosella tuli ura alotettua
Jos en väärin muista ni isällä oli konepeiton kylessä T-merkki että oiskohan turboversiota meinannu?!
View more comments
Ainoita maassamme ellei ainut Volvo F16 kaakonkulmalta,jota ei ole koskenut nopeudenrajoittimen asennuspakko vuosikymmenien varrella...ja menohalut kuulemma sen mukaiset! ... Katso lisääKatso vähemmän
9 CommentsKommentoi Facebookissa
Hieno peli oikea auto
Paljonkohan huippunopeus🤔
Komee peli.mut..tuota...onks huolto setä tuo alla jo tillin tall....🤭
View more comments
Loimaan Munakeskuksen autoja kuskeineen. Kuskit on tiedossa. ... Katso lisääKatso vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa